Inspiraatio & tavoitteet

Hei vaan!

Sain vihdoin ja viimein hankittua uuden piirtopöydän itselleni, jotta saisi vähän enemmän aikaan digitaalisestikin. 

Ostin siis Intuos Comic medium kokoisena ja merkkihän on Wacom. Ostin Comicin siksi, että se sattui olemaan ainoa medium koko, jonka löysin suht. edullisesti. Nämä laitteet eivät tietenkään ole mitään kauheen halpoja. 

Piirtopöytä oli tarjouksessa, siten, että sain normaalin piirtopöydän hinnalla myös alla olevassa kuvassa näkyvän Wireless Accessory Kit'in, elikkä mahdollisuuden langattomasti piirtämiseen. 

Aikaisempi piirtopöytäni oli kamalan pieni verrattuna tähän (eli siis koko small, samalta tekijältä) ja nyt ihastuin täydellisesti taas koneella piirtämiseen. Toisaalta, mukana tuli myös pari piirto-ohjelmaa.

Mukaan laitettiin jotain orgaanista kahvia, ja hyväähän se oli!

Mukana tuli siis Clip Studio Paint sekä Anime Studio Debut. Jälkimmäiseen en ole vielä perehtynyt, mutta Clip Studio on mielestäni oikein mukava. Olen tottunut Photoshopiin, mutta tuo on kyllä kivan selkä, ja siellä on myös sopivasti toimintoja.

En ole vielä tähänkään kunnolla perehtynyt, tiedän vain, että se osaa luoda oikeanlaisen formaatin sarjakuvapiirtämiseen ja sillä voi animoida sekä piirtää tavallisia kuvia. Kun teen digitaalisesta piirtämisestä postausta, niin kerron siinä sitten enemmän!

 

 Joka tapauksessa, siirrytäänpä aiheeseen. Kuten otsikosta näkee, ajattelin tällä kertaa puhella vähän tavoitteista sekä inspiraatiosta.

Olen luonut blogissani sivun, jossa on tämänhetkisiä tavoitteita (joista mikään ei ole toivotun mukaisesti toteutunut). Haluaisin päästä tilanteeseen, jossa saan kerran viikossa vähintään piirrettyä yhden piirroksen, 3 sivua sarjakuvaa sekä päiviteltyä blogia kerran. Missään en ole viimeaikoina onnistunut. Minulla on myös muita elämään liittyviä tavoitteita, mutta niistä en sen enempää puhele, koska pyrin pitämään tämän blogin aiheessa. Ja syytä minulla ei juurikaan ole saamattomuudelleni, muuta kuin ehkä pienet muutokset elämässä, kuten kesätyön saaminen jne.

Sarjakuvaani haluaisin luonnollisesti mahdollisimman nopeasti eteenpäin, mutta jotenkin se piirtointo tulee aaltoina, välillä ei huvita yhtään ja välillä taas ei malttaisi lopettaa! Nyt se piirtointo on taas kasvamassa onneksi, mutta on tullut myös muita askareita, joita haluaisin toteuttaa. Joka tapauksessa pidän sarjakuvaa taiteiluni ensisijaisena päämääränä. Jos piirrättää, piirrän yleensä jotakin, joka liittyisi jollakin tavalla tarinaani.

Toinen tavoite oli piirros viikossa. Noh, välillä unohdan kokonaan, että voi piirtää muutakin kuin sarjakuvaa tai doodlailuja, joten ne itse piirrokset jäävät vähän... Mutta tällä hetkellä on kaksi keskeneräistä piirrosta.

Koska yksityiskohdat on kivoja - ja helmet

Tuota vierellä näkyvää olisi tarkoitus väritellä ja piirtää taustakin mokomalle. Sitä tällä hetkellä. Maisematyönä piirrän kaverilta saamasta kuvasta erästä kylää. Laitanpa siitäkin kuvaa, kun valmistuu.

Minua harmittaa kamalasti, ettei mikään musteeni tunnu pitävän Copiceja ja Promarkereita, kun aina rajat suttaantuu ja siksi joudun piirtämään tavalliset piirrokset rajaustussilla, enkä pääse mustekyniä käyttämään (btw).

Kolmas tavoitteeni olisi blogin säännöllinen päivitys. Jaaha. En ymmärrä, miten en ole sitä saanut aikaiseksi, vaikka periaatteessa aikaa pitäisi olla ollut. Noh, aika tehdä parannus tapoihin, ihan oikeasti tällä kertaa.

Inspiraatio

Välillä sitä pohtii, että miksei inspiroi tehdä mitään, tai miksei saa inspiraatiota piirrokseen.

Olen huomannut, että inspiraatio harvemmin iskee, kun istuu tyhjän paperin edessä ja toivoo sen iskevän. Silloin paras tapa minulle on mennä Googlen syövereihin tutkimaan kaikkia upeita piirroksia tai ihan valokuvia. Toisaalta välillä ihan arkinenkin asia saattaa herättää ajatusten tulvan, minkä voi tyydyttää vain paperin ja kynän avulla.
Toisaalta se inspiraatio haluaa usein tulla myös yöllä tai silloin, kun ei ole mitään, mihin voisi edes kirjoittaa. Tätä varten aina pieni vihkonen mukaan!

Aivoni toimivat vähän samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin lihas kehossa. Kun sitä pakottaa, se toimii. Jos minulla on idea, se ei välttämättä laajene itsestään (saattaa kyllä), ja voi tuntua kamalan raskaalta yrittää miettiä yhtään enempää. Mutta kun kunnolla pinnistää niin alkaahan niitä ideoita tulla.

Esimerkkinä yllä oleva kuva. En meinannut keksiä yhtään mitään, mitä piirtää, mutta sitten sain ajatuksen miehestä nojaamassa käteensä - se piirros epäonnistui traagisesti. Olin kuitenkin vakuuttunut, että halusin tehdä miehen, jolla on ilme. Sitten siitä tuli omahyväinen prinssimäinen olento-ihminen. Aloitin suunnittelemalla kruunua, johon otin inspiraatiota kaiketi Ruotsin kruunusta, mutta sitten sinne päätyi sulkia - ja koko idea muuttui uudeksi. Halusinkin tehdä ennemmin heimomaisen prinssin.

Tuota luokkaa ne ajatukset kulkevat ja muokkaantuvat. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Yleisestikään piirtäminen ei minulla suju, jos olen huonolla tuulella. Silloin helposti syntyy ketjureaktio, joka vain pahentaa oloani. Välillä taas piirtäminen rentouttaa, mutta sitä varten sen pitää onnistua.

Seuraavaksi esittelen muutamia inspiraationi lähteitä:

Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsin, Bakuman on sekä motivoiva että inspiroiva. Sieltä saa vinkkejä, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä. Tietenkin koko manga/anime on myös hauskaa katsottavaa.

Inspiroidun herkästi luonnosta. Jos näen kauniin kukan tai perhosen, saatan saada idean vaikka tarinan juoneen! Mutta useimmiten kylläkin asuun tai hahmoon - tai taustaan. Erilaiset luonnon äänetkin ovat hyvin inspiroivia, kuten veden liplatus, kaatosateen pauhe, tuuli, ukkosen jyrinä jne. Ja niiden avulla voi päästä helposti tunnelmaan.

Luonnon lisäksi muiden ihmisten työt inspiroivat helposti, etenkin sellaisten, jotka ovat todella
taitavia, mutta pelkästään kaverin työ voi heittää inspiraatioaallon kohti. Se, että antaa itselleen mahdollisuuden nähdä paljon ja imeä kokemuksia auttaa herättämään kadonnutta inspiraatiota.

Yksi suurimmista inspiroijistani on kuitenkin musiikki. Itse suosin instrumentaalia musiikkia, etenkin sen tyylisiä sävellyksiä, mitä Thomas Bergersen, Hans Zimmer, Mattia Turzo yms. tekevät. Ne antavat tietynlaista potkua, mitä kaipaan. (Tätä kirjoittaessakin kuuntelin eeppistä musiikkia ja arvatkaapa vain kuka on piirtämässä heti, kun saa postauksen viimeisteltyä ;) )

Inspiraatio voi lähteä arvaamattomistakin paikoista, joten ei koskaan pitäisi vain sulkeutua yhteen paikkaan ja olettaa inspiraation virtaavan, jossei se aiemminkaan ole siellä kukoistanut. Mutta toisaalta yksi paikka voi luoda mieleen niin paljon uusia ajatuksia, että sitä ei edes uskoisi.

Onnekseni olen kuitenkin huomannut jo omat keinoni löytää inspiraatiota piirtää, mutta aina se ei ole helppoa.
Mutta tämä oli tämän kerran asia. Yritän jatkossa näköjään maanantaisin postailla, ja toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä epäsäännöllisyyksieni kanssa. :D

Ja muistakaa kaikki nauttia kesän kauneudesta, kun se vielä kukoistaa!

Motivaatio

Välillä mietin, mikä ero motivaation ja inspiraation välillä on. Kuitenkin pohtiessani asiaa, tulen siihen tulokseen, että motivaatio lienee se lähtökohta tekemiselle.

Jos on motivaatiota tehdä jokin asia, niin yleensä sitä on helpompi painostaa, vaikka ei olisikaan inspiraatiota juuri silloin. Mutta jos inspiroi, mutta ei toisaalta yhtään huvita tehdä, voi aina kirjoittaa idean ylös ja myöhemmin toteuttaa. Itseni kohdalla motivaatio on se, joka potkii pehvalle tekemään - vaikkakin tarvitaan siinä myös vähän itsekuria.

Itsensä motivointi:

tänään valmistunut (5.6.-17) piirros

Olen aina rakastanut vlogeja. Niitä on niin monenlaisia, ne ovat omalaatuisia, mutta myös todella motivoivia. On kiva katsoa, kun joku tekee kahvin ja ryhtyy päivän hommiin, ja itse tehdä perässä. Se jotenkin helpottaa saada malli, jota seurata, se vetoapu, jos ei tunnu siltä, että jaksaisi ruveta puuhastelemaan.
Toisaalta se tietynlainen kateus niitä kohtaan, jotka saavat tehtyä paljon päivässä tai lyhyessä ajassa, tai ylipäänsä, ajaa eteenpäin. Motivoidun, jos näen, mitä työnteko voi toisen kohdalla tuottaa, sillä tiedän, että jos tuo pystyi siihen, pystyn minäkin.
Videoiden ongelmana kohdalle voi kuitenkin tulla vastaan viivyttely. Sitä jää herkästi katselemaan toisten tehdessä askareitaan ja huomaa, että onkin jo tunti kulunut. Tai kaksi. Ajan kuluminen on myös turhauttavaa, siksi minun pitää opetella pitäytymään siinä yhdessä videossa. Noh, aina opetellaan uutta ja kehitytään.

Ehkä yksi suurimmista motivaattoreista on mielestäni eteenpäin ajattelu. Tällä tarkoitan mielessä kuvittelua, miltä jokin asia tulee tulevaisuudessa näyttämään. Jos mietit itseäsi vuoden päästä, mitä haluat olla saavuttanut - tai mitä olet saavuttanut, jos teet tietyn verran nyt, joka päivä. Toisaalta näin pitkäaikainen tavoite voi myös lopauttaa sen hetkisen mielenkiinnon ja saada ajattelemaan; näh, voin harjoitella niitä taustoja ensi viikollakin.

Tämän takia tykkään ajatuksesta viikottaisista sekä kuukausittaisista tavoitteista. Kerron niistä ensi postauksessa enemmän. Mutta ajatus siitä, että viikossa pitää jokin asia saada hoidettua, on paljon todennäköisempää toteutua, koska aikaväli on lyhyempi, pitää suunnitella paremmin. Sama pätee kuukausittaisiin tavotteisiin.

vaiheessa oleva lohikäärme

Jos haluaa esim. saada sarjakuvaa 12 sivua kuukaudessa (kuten minä), viikottainn määrä olisi n. 3 sivua. Jos kuitenkin jonain viikkona ei kerkeäkään tehdä kolmea, niin ei tarvitse lannistua, koska voi seuraavalla tehdä vaikkapa neljä. Tästä syystä koen kuukausittaiset tai jopa kahden kuukaud
en tavoitteet paljon hyödyllisimmiksi - siinä pitää vain itse osata suunnitella ja oikeasti tehdä jotain.

Sama on myös kolmen asian säännössä. Ajattelee, mitkä kolme asiaa haluaa saada päivän aikana tehtyä. Tämä motivoi oikeasti tekemään, sillä usein ne kolme asiaa ovat tärkeitä. Tähän olen vastikään tutustunut, joten en voi siitä paljoa kertoa, mutta aion itse ainakin hyödyntää tätä ja testata, toimiiko se käytännössä - ja kuinka hyvin.

Mainitsinkin jo kaikki oleellisimmat asiat, mitkä minua motivoi. Seuraava blogipostaus varmaankin käsittelee sitten inspiraatiota. Välillä nämä kaksi menevät sekaisin, enkä ole varma olenko inspiroitunut vai motivoitunut. Mahdollisesti molempia. Ne kulkevat herkästi käsi kädessä.

Lopuksi vielä haluan mainita muutamia erityisen motivoivia asioita:

Bakuman. Tämä manga on sarjispiirtäjän unelma. Se saa todellakin motin jylläämään ja inspiraation liekkeihin. En voi muuta sanoa kuin, että rakastan tätä sarjaa.

Kirjailija/sarjisvloggaajat. Tämä on ehkä itsestäänselvä tarinanluojalle, että toiset kaltaiset kertovat omia kokemuksia ja vinkkejä yms. Ja tämäkin nimenomaan sarjakuvan kannalta motivoi. Mutta piirteilijäyoutubarit ovat sitten asia erikseen, koska heistäkin lähtee sitä motiaaltoa.
Muutamia lemppariyoutubareita ovat mm. Mark Crilley, Drawing like a sir, Draw with Jazza, Kristen Martin ja Vivien Reis nimetäkseni muutaman. Suomalaisia en valitettavasti ole löytänyt, joten saa mainita vaikka kommenteissa, jos tulee mieleen (myös englannin kielisiä).

Valmiit työt. Se että on saanut jotain jo tehtyä, on iso motivaation lähde. Se saa minut viimeistään tajuamaan, että pystyn parempaan ja vähintään tähän.

Vanhat työt. Se, että näkee oman kehityksensä niin suuressa kaavassa, on käsittämätöntä. Tein viimeksi 2016 loppupuolella Draw this again -kuvan, eli otin vanhan kuvan ja piirsin uudelleen. Siinä näkyy kuuden vuoden aikahyppy. Kyseiset työt saavat vain haluamaan parempaa jälkeä ja kehitystä (sarjakuvaa tehdessä kehityksen huomaa todella nopeasti, jo 10 sivua riittää).

kuvien laatu ei välttämättä ole kauhean terävä. Pitää harjoitella tuota yhdistelyä vielä. 

Loppuun ajattelin kertoa vähän kuulumisia.

Viime viikko oli vähän hektinen, koska lauantaina oli valmistujaisjuhlat ja sain vihdoin sen kauan odotetun valkolakin. Aiemmin viikolla vierailin Temperassa kaverin kanssa (kyseessä on siis taidetarvikeliike) ja hommasin myös Akateemisesta kirjakaupasta vihdoinkin sitä sarjakuvapaperia!

Hankkimiani kyniä

Sarjakuvapaperi

Sarjakuvapaperi on aivan loistavaa tavaraa, täytyy myöntää. Ajattelin kauhuissani, että pitäisi opetella täysin uudelle paperille piirtämistä, mutta tuntuu, että tuo paperi helpottaa piirtämistä ja auttaa siinä. Saan paljon yksityiskohtaisempaa ymsyms. tehtyä ja mustekin menee oikein kivasti. Se on kuin luotu kädelleni ja kynilleni (yllättävää). Otin pari kuvaa (alla) ensimmäisestä kosketuksesta paperille.

hahmottelua

osittain valmista

Tällaista tällä kertaa, toivottavasti oli viihdyttävää luettavaa, ja nähdään taas ensikerralla.

ps. koska edellisen viikon postaus tuli vasta nyt, niin postaanpa kaksi kertaa tällä viikolla.